Rashid Rida

Rashid Rida, oli johtava salafismin edustaja ja suhtautui erityisen kriittisesti siihen, mitä hän kutsui perinteisen islamin ”sokeaksi seuraamiseksi”. Hän kannusti sekä maallikoita että oppineita tulkitsemaan itse islamin ensisijaisia lähteitä. Tämän periaatteen soveltaminen mahdollisti sen, että Rida pystyi käsittelemään monia aiheita nykyaikaisella tavalla, ja se johti toisinaan siihen, että hänellä oli epäortodoksisia ajatuksia, joita jotkut pitivät kiistanalaisina ja toiset edistyksellisinä.

Yksi hänen kiistanalaisista näkemyksistään oli Darwinin evoluutioteorian tukeminen. Darwinismin perustelemiseksi Rida piti sallittuna ”tulkita tiettyjä Koraanin kertomuksia allegorisesti, kuten esimerkiksi kertomusta Aatamista”. Hän myös uskoi, että ihmissuvun synty Aatamista on heprealaisilta peräisin oleva kertomus, eikä muslimien ole pakko uskoa tähän kertomukseen.

Muita Ridan kiistanalaisia uskomuksia olivat:
– Hänen näkemyksensä, että koronkiskonta (riba) voi olla sallittua tietyissä tapauksissa (esim. äärimmäisessä köyhyydessä, jolloin se pelastaisi heidän henkensä)
– Hänen käsityksensä, että patsaiden rakentaminen on sallittua islamissa niin kauan kuin ei ole vaaraa, että ne omistetaan epäsopivaan uskonnolliseen käyttöön, kuten shirkiin (epäjumalanpalvelukseen)
– Hänen tukensa briteille ottomaaneja vastaan
– Hänen näkemyksensä, jonka mukaan ”pienet elävät elävät kappaleet, jotka nykyään on tehty tunnetuiksi mikroskoopilla ja joita kutsutaan mikrobeiksi, voivat mahdollisesti olla dzinnien lajeja”
– Hänen vaatimuksensa siitä, että istislah on ”pikemminkin keskeinen kuin toissijainen periaate lain määrittelyssä”… tekee mukautuksista joustavampia” ja väite, että ”ei vahinkoa ei kostoa” hadith on ylivertainen kaikkiin muihin sharian periaatteisiin nähden

Rida keskittyi muslimiyhteiskuntien suhteelliseen heikkouteen länsimaiseen kolonialismiin nähden ja syytti siitä sufien ylilyöntejä, menneisyyden sokeaa jäljittelyä (taqlid), ulamien pysähtyneisyyttä ja siitä seurannutta kyvyttömyyttä edistyä tieteen ja teknologian alalla. Hän katsoi, että näitä puutteita voitaisiin lievittää palaamalla hänen mielestään islamin oikeisiin periaatteisiin, vaikkakin tulkittuna (ijtihad) nykyaikaisiin realiteetteihin sopivaksi. Ainoastaan tämä voisi hänen mielestään pelastaa muslimit alistumiselta siirtomaavalloille.

Ridalla oli läheinen suhde vapaamuurariuteen, vaikka hänen tunteensa Baháʼí-uskoa kohtaan olivat varsin kielteiset.

Ridan joistakin kiistanalaisista ajatuksista huolimatta hänen teoksensa ja erityisesti hänen aikakauslehtensä al-Manar levisivät koko muslimimaailmassa vaikuttaen moniin henkilöihin, mukaan lukien suosittuun salafistiseen kirjailijaan Muhammad Nasiruddin al-Albaniin.

Muhammad Rashid Rida oli yksi varhaisimmista sionismin arvostelijoista ja kirjoitti artikkelin liikkeestä jo vuonna 1898.

Rida kuoli palatessaan Kairoon Suezista, jonne hän oli mennyt saattamaan suojelijaansa, Saudi-Arabian kuningasta Abdulaziz Ibn Saudia.

Leave a Reply

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.