Jälleen yksi Anna-Sigga Nicolazzin syyte alkaa purkautua

Lue ”Rogue Brooklyn Prosecutor Could Soon Face a Day of Reckoning” saadaksesi lisätietoja Anna-Sigga Nicolazzista.

Tässä on tarina Brooklynin rikosoikeudesta, jossa esiintyy lumoava syyttäjä, vaikutusvaltainen tuomari, NYPD:n eläkkeellä oleva etsivä ja vanki, joka pääsee ehdonalaiseen vapauteen vasta vuonna 2028.

Etsivä Frank Contrera työskenteli tiiviisti kahden avaintodistajan kanssa murhajutussa, joka tapahtui vuonna 2003 Fulton Streetin ostoskeskuksessa Brooklynin keskustassa. Contrera näytti NYPD:n pääepäillyn Jermaine Coxin nykyistä kuvaa ainakin toiselle todistajista, joka ei tunnistanut Coxia.

Coxin oikeudenkäynnissä vuonna 2005 syyttäjä asetti 16 NYPD:n virkamiestä mahdollisten todistajien listalleen – mutta ei Contreraa. Hän ei myöskään toimittanut puolustukselle tämän etsivän raportteja kuvatunnistuksista. Oikeudessa hän kuitenkin julisti, että ”jokainen tapaukseen osallistunut etsivä” vahvisti, ettei valokuvasarjaa ollut.

Kun valamiehistö oli tuominnut Coxin toisen asteen murhasta kesäkuussa 2005, Brooklynin tuomari Matthew D’Emic tuomitsi Coxin 25 vuodeksi elinkautiseen.

Sellainen lopputulos oli nykyisin Brooklynin entisen syyttäjän Anna-Sigga Nicolazzin käsialaa, jonka kyseenalaisella nimellä kulkeva tosi-tv-sarja True Conviction aloitti juuri kolmannen kautensa. Ohjelman julkisuudessa mainostetaan edelleen Nicolazzin 35-0-tulosta murhatuomioiden saamisessa.

Viime kuussa D’Emic, joka on nyt Brooklynin korkeimman oikeuden rikososaston ylin tuomari, antoi ongelmallisen päätöksen, jolla hän kielsi kuulemisen, jossa olisi tutkittu todisteita, joita Nicolazzi ei paljastanut Coxin oikeudenkäyntiasianajajalle. Puuttuvaan aineistoon kuuluvat etsivä Contreran raportit ja muistiinpanot kahdesta todistajasta sekä valokuvasarja, jonka hän näytti toiselle heistä.

Kuten Indypendent aiemmin kertoi, toinen todistajista, April Vasquez, totesi alun perin oikeudenkäynnin aikana, että hänelle oli näytetty vain yksi valokuva Coxista ennen kuin hän tunnisti Coxin kokoonpanossa. Nicolazzi vei sitten heroiiniriippuvuuden kanssa kamppailevan Vasquezin ulos oikeussalista, ja heidän palattuaan Vasquez väitti nyt, että hän oli puhunut väärin. Tuomari D’Emic hyväksyi tarkistetun lausunnon.

Neljä silminnäkijää havaitsi murhan, mutta vain yksi tunnisti Coxin, tosin sanomatta, että hänellä oli murha-ase. Vasquez, joka oli muutaman korttelin päässä tapaamassa ehdonalaisvalvojiaan, väitti nähneensä Coxin pakenevan tapahtumapaikalta veitsen kanssa.

Brooklynin syyttäjänviraston haastatellessa häntä viime kesänä Contrera väitti, ettei hän näyttänyt Vasquezille Coxin valokuvaa, kun hän ajoi Vasquezin tunnistustilaisuuteen, jossa Vasquez tunnisti Coxin. Vaikka Contrera ei ole antanut valaehtoista lausuntoa (väärästä valasta rangaistuna), D’Emic pitää sitä joulukuussa antamassaan tuomiossa totena. Nicolazzi ei myöskään antanut valaehtoista lausuntoa.

Ei ole epäilystäkään siitä, että Contrera näytti toiselle avaintodistajalle, Diosado Peraltalle, kuvan Coxista.

Marraskuussa 2003 laatimassaan raportissa etsivä Contrera kirjoitti: ”Näytin herra Peraltalle Jermaine Coxin valokuvasarjaa, eikä herra Peralta tunnistanut häntä”. Kysymys kuuluu, miksi tätä raporttia ei kerrottu puolustukselle.

Oikeudenkäynnissä Nicolazzi ei silmiinpistävästi pyytänyt Peraltaa tunnistamaan Coxia oikeussalissa. Peralta väitti, että hän ”erityisesti muisti” Coxin ”erityisen aaltoilevat” hiukset ja ”hyvin tummanruskean” ihonvärin. Kuva, jonka hän näki Coxista tapahtumahetkellä, oli kuitenkin ajankohtainen.

Coxin muutoksenhakuasianajajan Mark Bederow’n mukaan syy siihen, miksi Nicolazzi ei pyytänyt Peraltaa tunnistamaan Coxia oikeussalissa, oli se, että ”hän tiesi, että Peralta ei pystynyt ja että Peralta ei ollut tehnyt niin, kun Contrera näytti hänelle Coxin kuvan”. Coxin oikeudenkäyntiasianajaja (Stewart Orden) ilmoitti valaehtoisessa lausunnossaan tuomari D’Emicille, että jos hän olisi saanut Contreran raportin valokuvasarjasta, hän olisi kutsunut etsivän todistamaan.

Bederow edustaa myös John Giucaa, jonka Nicolazzi tuomitsi kolme kuukautta Coxin jälkeen. Giucan tapauksessa Nicolazzi laittoi avaintodistajan listalleen, mutta ei koskaan kutsunut häntä – ja tunnisti hänet toistuvasti väärin ”James” Ingramiksi Joseph Ingramin sijasta, mikä sopivasti esti puolustusta yhdistämästä ”Jamesia” Joseph Ingramin 61-sivuiseen rikosrekisteriin. Kymmenen muutoksenhakutuomaria katsoi, että Nicolazzi oli syyllistynyt väärinkäytöksiin Giucan tapauksessa.

Pace-yliopiston oikeustieteen professorin Bennett Gershmanin mukaan ”kun otamme huomioon Nicolazzin väärinkäytökset yleisesti, kaikki hänen tekemänsä virheelliset lausunnot nousevat paljon suuremmiksi”. Coxin tapauksessa hänen väitteensä, jonka mukaan ”jokainen etsivä” totesi, ettei valokuvasarjaa ollut, toimi vain Contreran poissaolon vuoksi.

Gershman ja muut asianajajat kertoivat Indypendent-lehdelle myös, että D’Emicin kanta, jonka mukaan todisteiden salaamisesta huolimatta valamiehistö olisi voinut todeta Coxin syylliseksi törkeään murhaan (eli myötävaikuttamiseen rikokseen, joka johtaa henkirikokseen), on ongelmallinen. Tällaista syytettä ei esitetty valamiehistölle, ja se olisi muuttanut perusteellisesti Nicolazzin teoriaa siitä, että Cox syyllistyi murhaan.

Seuraavaksi 2. muutoksenhakujaosto päättää, ovatko Bederowin esiin nostamat kysymykset harkinnan arvoisia, jolloin täysi muutoksenhakuprosessi alkaisi. Jos tuomioistuin kumoaa D’Emicin päätöksen ja määrää julkistamattomien todisteiden täyden kuulemisen, ei ole mitenkään varmaa, että Coxin tuomio kumotaan. Kuuleminen kuitenkin pakottaisi Nicolazzin selittämään tekojaan valan alla, mitä hän ja hänen tv-tuottajansa haluavat ehkä välttää.

Tukekaa riippumatonta mediaa jo tänään! Nyt 20-vuotisjuhliaan viettävä The Indypendent on yhä pystyssä, mutta se ei ole helppoa. Tee toistuva tai kertalahjoitus tänään tai tilaa kuukausittainen painettu painoksemme ja saat jokaisen kappaleen suoraan kotiisi.

Leave a Reply

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.